Ihana kamala ikävä

Välillä tulee hetkiä, kun ikävä iskee ja kovaa. Hetkiä jolloin kaipaa vanhemman viisaita sanoja, veljen hauskaa seuraa tai ystävän lohduttavaa halausta. Hetkiä, jolloin haluaisi lähteä baariin tanssimaan ja jakaa onnensa parhaiden ystävien kanssa.

Ikävää helpottaa onneksi silloin tällöin postiluukkuun tipahtavat postikortit.

Kiitos näiden korttien lähettäjille, ette usko kuinka paljon ne piristävät! Ja vink vink, meille saa lähettää postia ilman mitään järkevää asiaakaan.

Toinen ikävää helpottava (ja toisaalta pahentava) tekijä on valokuva-albumi, jonka ystäväni ovat askarrelleet minulle. Sain avata albumin vasta Australiaan päästyäni, ja voin myöntää etten vielä tänä päivänäkään pysty selaamaan sitä itkemättä. Se on minun henkilökohtainen aarteeni. Tässä muutama maistiainen.








Viimeksi tänään näitä kuvia katsellessa ja yhteisiä hetkiä muistellessa olin aivan valmis tilaamaan lentoliput suoraan kotiin.

Mitäs meille tänne muuten kuuluu? Elämästä täällä on tullut hieman arkisempaa: Joona käy töissä ja minä yritän epätoivoisesti löytää töitä päiväkodeista tai vapaaehtoistöiden puolelta. Viikko Straddien reissun jälkeen minulle ilmestyi punaisia kutiavia patteja ympäri kroppaa, joiden alkuperää edes lääkäri ei osannut arvioida. Viikon päästä tästä Joonan kyynärpäät olivat tulipunaiset kutiavasta ihottumasta. Tällä viikolla kävimme taas lääkärissä ja Joonalle määrättiin vahvat lääkkeet(steroideja) ihottuman hoitoon. Minun ihottumani on jo lähes kokonaan kadonnut, joten en tarvinnut samaa lääkitystä. Edelleenkään emme tiedä, mikä meille aiheutti nämä esteettisesti erittäin viehättävät ihottumat. Tämä viikonloppu vietetään siis rauhallisissa merkeissä - aivan kuten viime viikonloppukin.

Joona on tavannut muutamia uusia tyyppejä ja päässyt vähän kaljottelemaankin viime aikoina. Minä aloitin joogan tällä viikolla ja käyn siis rentoutumassa nyt joka viikko toukokuuhun asti. Ystäviä ei ole minulle vielä juurikaan siunaantunut(koska ei ole töitä tai muutakaan yhteisöä mistä niitä löytäisi), mikä saa olon välillä yksinäiseksi. Yksinäiset hetket ja lähestyvä viikonloppu laukaisevatkin lähes aina tämän ihanan, kamalan ikävän.

Hei ihmiset, täällä maapallon toisella puolella kaipaillaan teitä! Hyvää viikonloppua :)