Ensimmäinen sademetsäretkemme suuntautui Mt Glorioukselle. Ajelimme mutkittelevaa tietä pitkin ja suuntasimme suoraan mukavaan kahvilaan, missä nautimme aamupalan mahtavissa maisemissa.
Retkiseurana oli tietenkin jo blogistamme tutut Maiju, Juha ja Pihla :)
Joona muistaa laittaa aurinkorasvaa ettei nenä pala...Pihla valvoo vieressä.
Aivan ihanaa juustokakkua! Täällä Australiassa olemme löytäneet juustokakkujen herkullisen (ja lihottavan) maailman.
Vatsat täynnä lähdimme sademetsäkävelylle. Tuija bongaili upeita kakaduja.
Hieman erilaista metsää kuin Suomessa.
Pihlan matka taittui varsin mukavasti aikuisten sylissä.
Ei ihan koskematonta luontoa.
Eräs toinen viikonloppu tehtiin vierailu Mt Tambourinelle!
Joona ja minä kävimme ensiksi kävelemässä Skywalk -sademetsäkierroksen. Kyseisen kierroksen jo kokeneet Juha ja Maiju kahvittelivat sillä välin.
Nimensä mukaisesti Skywalk -kierros taittuu suurimmaksi osaksi yläilmoissa, siltoja pitkin puiden latvojen korkeudessa.
Nättiä on :)
Maantasolla ihmettelimme toisiinsa kietoutuneita puita ja oksia.
Valopää kierroksen puolivälissä.
Maisemat olivat kieltämättä upeat, mutta 18 dollarin hinta per naama oli kyllä aika suolainen. Tällaisia sademetsiä kun pääsee katsomaan ihan ilmaiseksikin. Ainoa ero on vain nuo muutamat siltaosuudet.
Sademetsäkierroksen jälkeen siirryimme Cedar Creekin viinitilalle, missä näytti näin idylliseltä.
Pihlalle meinasi ihan tulla hepuli, kun oli niin mahdottoman mukavaa ja nättiä!
Pihla nauraa räkätti ja vilkutteli tälle hassulle liskollekin.
Paikan päällä oli myös mahdollisuus päästä ihmettelemään kiiltomatoja keinotekoiseen luolaan. Olihan se ihan hieno kokemus, vaikka ne katossa kimaltavat madot näyttivätkin epäilyttävän paljon led-lampuilta...Tämä kuva on odotustilasta, missä katsoimme ensin kiiltomadoista kertovan videoesittelyn.
Matkan pääasiallinen tavoite oli kuitenkin tämä!
3 dollarilla pääsi maistamaan kuutta eri viiniä, mutta meidän oppaamme taisi jo seota laskuissa, koska kumosimme ainakin kahdeksan lasia...muistaakseni. *hik*
Pitihän sitä sitten vielä testata Witches Fallsin viinitilan antimet...
Kyllä maistui! Tuolla tädillä alkaa olla jo sellainen ilme, että punaharjalle ei tarjoilla enää yhtään lasillista...
